Kirkkoherra Ilkka Mäkinen, ystävä jo Niilon otsatukka-ajalta, tukee ystäväänsä piispaksi

Hyvä ystäväni kirkkoherra, teologian tohtori Niilo Pesonen on ehdolla Oulun hiippakunnan piispaksi. Piispanvaalien 1. kierros pidetään 15.8.2018

Olen tuntenut Niilon sellaiselta ajalta, jolloin hänellä vielä oli otsatukka. Hänessä oli jo nuorena teologian opiskelijana tasapuolisuutta ja palvelevaa mieltä. Pian huomasin, että hän halusi perehtyä teologian ja yhteiskunnan kysymyksiin syvemmin. Tohtorin väitöksen jälkeen hän on palvellut oululaisia ja Oulun hiippakunnan asukkaita seurakuntapappina, hiippakunnan dekaanina ja useiden kirkollisten elinten aktiivisena jäsenenä.

Tunnen Niilon joukkuepelaajana. Hän haluaa pelata yhdessä. Hänelle on tyypillistä avoin asenne: Hän kutsuu sähly- ja höntsäjoukkueihinsa kaikenlaisia pelaajia. Näen, että Niilo rakentaa kirkkoa vähän saman tapaan. Hän kutsuu pelaamaan yhdessä, kutakin omilla taidoillaan.

Olen eräällä lomamatkalla seurannut Niilon ohjastamaa autoa. Kun automme menivät Pisan kaupungin ruuhkassa hetkeksi erilleen, niin Niilo ei kuitenkaan menettänyt malttiaan eikä toivoaan. Hän on johtoauton kuski, joka osaa pitää koko letkan mukana, vaikka millaisissa tilanteissa. Ajattelen, että saamme Niilosta hyvän piispan. ​

 

 Ilkka Mäkinen
 Oulujoen kirkkoherra
 
 (Kuva: Ilkka Mäkinen)
 

 

Maija Hyvönen: Ihmisläheinen, asiantunteva ja rohkaiseva Niilo sopisi piispaksi

Tutustuin Niiloon vuonna 2010, kun minut vihittiin papiksi Oulussa pyhäinpäivän aikoihin. Niilo toimi tuolloin hiippakuntadekaanina ja oli mukana ordinaatiokoulutusta järjestämässä meille vihittäville papeille. Muistan, miten helppoa Niiloa oli lähestyä erilaisissa jännittävissäkin pappeuteen liittyvissä kysymyksissä. Niilo osasi rohkaista ja kannustaa hienosti meitä vihittäviä pappeja kohti uutta ja merkittävää aikaa elämässä. Oli turvallista olla kulkemassa kohti pappisvihkimystä, kun Niilon rauhallinen ja lämmin persoona oli tukena.

Nyt pappina olen saanut törmätä Niiloon erilaisissa yhteisissä pappeuteen ja työhön liittyvissä asioissa. Ilokseni olen saanut huomata, että edelleen Niilosta huokuu sama vakaa, rauhallinen ja empaattinen ote kohdata ihmisiä. Häneltä löytyy aikaa pysähtyä kuuntelemaan ja olla kiinnostunut kuulumisistani. Viimeksi taisimme istahtaa Niilon kanssa saman pöydän ääreen yhteisen pappeuden juhlassa piispantalolla tänä keväänä ja juttua riitti monenlaisista elämän eri asioista.

Arvostan piispassa niitä ominaisuuksia, joita Niilossa olisi: rauhallisuutta, vakautta, kuuntelutaitoa, kohtaamistaitoa, kiinnostuneisuutta elämän eri asioita kohtaan. Niilolla on myös hyvää hallinnollista kokemusta kertynyt muun muassa hiippakuntadekaanin työstään ja toki nyt kirkkoherrana toimimisestaan. Erilaisissa ajankohtaisissa kirkkoonkin liittyvissä kysymyksissä arvostan Niilossa myös sitä, että hän osaa kuulla ja ymmärtää niin monenlaisia näkökulmia asioihin, olla rakentajana ja myös tietyissä asioissa rauhoittelijana.

Niilosta saisimme ihmisläheisen, asiantuntevan ja rohkaisevan piispan, joka todella osaa pysähtyä kuuntelemaan meitä erilaisia Luojan luomia persoonia vauvasta vaariin. Siksi kannatan Niiloa Oulun hiippakunnan piispaksi.

Maija Hyvönen

Karjasillan srk-pappi

 

(Kuva: Maija Hyvösen Facebook-albumi)

Draaman opettaja Marjo Kemppainen: Niilolla on tunneälyä!

Kun minua kysyttiin pari kuukautta sitten Niilo Pesosen piispanvaalien kannatusryhmän jäseneksi, en hetkeäkään epäröinyt antaa siihen suostumustani. Olin iloinen, että ehdolle asettuisi Niilon kaltainen pappi, jonka persoona ja toimintatavat olivat tulleet tutuksi entuudestaan.

Tapasin Niilon ensimmäisiä kertoja 17 vuotta sitten neljälle Oulun seurakunnalle ohjaamani näytelmän harjoitusten ja esitysten tiimoilta. Vuonna 2001 koululaisille ja heidän perheillensä tarkoitetun, Terttu Aakon kirjoittaman kirkkodraaman Iloa erämaassa rooleissa nähtiin seurakuntien henkilökuntaa ja vapaaehtoistyöntekijöitä. Tuiran seurakunnan esityksissä, Pyhän Tuomaan kirkossa esiintyi myös Niilo Pesonen. Mieleen noista harjoituksista ja esityksistä on jäänyt ystävällinen ja rauhallinen nuori pappi, joka suhtautui vakavuudella hänelle osoitettuun roolityöskentelyyn. Myös hyväntuulisena ja hymyilevänä muistan Niilon näytelmäharjoituksissa olleen.

Nykyäänkin ja edelleenkin nuo edellä mainitut määreet pätevät Niilon persoonaan. Pappina, Tuiran kirkkoherrana ja Oulun seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana Niilo on näyttäytynyt myös erittäin yhteistyökykyisenä ja osaavana. Olen pannut merkille sen, että esimerkiksi kirkkoneuvoston puheenjohtajana Niilo huomioi ja arvostaa myös luottamushenkilöiltä tulleita viestejä ja aloitteita, tarttuu niihin ja vie asioita eteenpäin.

Pidän Niiloa kaikin tavoin älykkäänä ihmisenä. Usein asioista keskusteltaessa hän osaa mennä ns. asioiden ytimeen, jolloin käsiteltäviä tai pohdinnan alla olevia asioita on helpompi hahmottaa. Olen pitänyt erityisesti Niilon taidosta valaista Raamatun tekstejä ja tuoda niiden sanoma tai kertomukset nykyaikaan vertautuen. Niilon kristinuskosta kumpuava hengellisyys tuottaa siten oivalluksia myös kuulijassa.

Niilo on helposti lähestyttävä. Hän kohtelee kaikkia ihmisiä tasa-arvoisesti, asiallisesti ja lämpimästi. Erilaisissa tilanteissa, tilaisuuksissa, kohtaamisissa ja ihmisryhmien keskellä olen huomannut Niilon ominaisuuksiin kuuluvan myös sen kaltaista tunneälyä ja herkkyyttä, jota henkilökohtaisesti arvostan. Niilo on läsnäoleva.

Uskon, että Niilo Pesosesta tulisi erinomainen Oulun hiippakunnan ja pohjoisen alueen ihmisten piispa. Kirkkomme tarvitsee Niilo Pesosen kaltaista suvaitsevaa, kuuntelevaa, kompromisseja etsivää ja kirkon toimintatapoja kehittävää hengellistä Paimenta.

 

Marjo Kemppainen

Kasvatustieteiden ja draaman opettaja, teatteriohjaaja

Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston jäsen

Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymän arvioinnin ja hallinnon johtokunnan puheenjohtaja

Oulun tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen

Rauhan Tervehdyksen kevät- ja syyskokousedustaja 2017-2018

(Kuva: Keräsen kuvaamo)

Jukka Kolmonen: Minun tulee tuntea ehdokas, jolle annan ääneni

Ensitapaaminen oli Niilo Pesosen kanssa, kun olin hakemassa pappisvihkimystä. Ensivaikutelmasta jäi kuva, että kohtasin ihmisen, joka tuntui olevan samalla tasolla. Tapaamisesta tuli tunne, ettei tarvitse esittää mitään vaan saa olla juuri sellainen kuin on. Hän vaikutti hyväksyvän ihmisen kaltaisenaan.

Tuttavuus jatkui ja ilahduin Niilon hakiessa Tuiran kirkkoherran virkaa. Hän on ollut esimiehenäni jo usean vuoden ajan. Ensivaikutelma ei ole muuttunut. Se on vain vahvistunut. Olemme lukuisia kertoja käyneet syvällisiäkin keskusteluja. Teologisissa pohdinnoissa on ollut joskus vivahde-eroja, mutta noista keskusteluista on jäänyt suuri kunnioitus toisen näkemystä kohtaan.

Mitään aihetta ei ole tarvinnut epäröidä ottaa esille. Niilolle on voinut mennä kertomaan asiasta kuin asiasta. Mihinkään asiaan Niilo ei ole suhtautunut vähättelevästi. Arvostan esimiehessä ominaisuutta, että hän haluaa olla alaistensa kanssa samalla tasolla ja olla läsnä. Johtamistapa on ollut ihmisläheistä. Olen ihmetellyt, miten Niilo jaksaa olla kiinnostunut toisesta ihmisestä ja voi antaa aikaansa vaativasta työstä huolimatta.

Pidän Niiloa teologiselta ajattelultaan perinteisiä näkemyksiä arvostavana. Avarakatseisena hän kuitenkin hyväksyy liberaalia ajattelua kirkossa.

Mietin kaikissa vaaleissa, että minun tulee tuntea ehdokas, jolle annan ääneni. Piispan vaali ei ole poikkeus. Vaikka tunsin Niilon hyvin esimiehenäni, ajattelin piispan tehtävää sen kokonaisuutena. Sen vuoksi olen käynyt Niilon kanssa syvällekin luotaavia kysymyksiä piispuudesta ja johtamisesta Suomen laajinta hiippakuntaa. Piispalla on ylin valta hiippakunnassaan. Sen vuoksi ei ole lainkaan yhdentekevää, kuka hiippakuntaa johtaa. Pohdintojen jälkeen päätin lähteä tukemaan Niiloa piispaksi. Luotan siihen, että Niilon hiippakunnassa jokaisella on turvallista olla. Kenenkään ei tarvitse pelätä tulla torjutuksi. Niilo on riittävän nuori pysyäkseen pitkään hiippakunnan kaitsijana. Lopulta kuitenkin taivaallinen Isä osoittaa juuri oikean henkilön piispaksi. Rukoukseni on Niilon puolesta.

 

Jukka Kolmonen

seurakuntapastori

Oulu

(Kuva: Sanna Krook, Oulun ev.lut. seurakunnat) 

Niilolla on suuret korvat ja laaja sydän!

Minun ensimmäiset kunnon muistikuvani Niilosta ovat 2000-luvun puolivälistä, jolloin olin hänen vetämällään pastoraalikurssilla. Niilo puhui meille ämpäreistä ja vedenkannosta. Tarinan opetus ei jäänyt mieleen, mutta se optimismi, jolla hän puhui evankeliumin vaikutuksesta, jätti minuun pysyvän jäljen. Vaikka kirkko elää vaikeata vaihetta sekularisaation puristuksessa, Niilo ei ole luovuttanut. Hän uskoo ja elää siitä, että Jumalan rakkaus on ihmiskunnan suurin aarre. Kirkko tarvitsee nyt avarakatseista ja teologiaa ymmärtävää piispaa, jolla on suuret korvat ja laaja sydän.

 

Nykyajan johtajalta odotetaan paljon. On osattava kannustaa, vaatia ja johtaa esimerkillä. Silti tärkein tehtävä on osata palvella koko hiippakuntaa ja lähiyhteisöä. Niilo on verraton kuuntelija, joka osaa asettua toisen ihmisen asemaan uskottavasti. Minulla on myös henkilökohtainen kokemus siitä, että vaikean kriisin keskellä Niilo antoi aikaa, rohkaisi ja avasi parantavia näköaloja.

 

Niilo ymmärtää, että tulevaisuuden kirkon täytyy elää ajassa. Minulle hyvin tärkeää on se, että piispa näkee vahvan kulttuurityön merkityksen kirkon arjessa. Kirkko on Sanan kirkon lisäksi myös kuvan, sävelten, värien, muotojen, draaman ja leikin kirkko.

 

Mikko Salmi, Demokraatin päätoimittaja, pastori

 -

Mikko Salmi

Demokraatin päätoimittaja

luuri: 050 5011 597

twitter: @msalmi

verkkolehti: www.demokraatti.fi

Mikko Jämsä: Yhden äänen haltijana olen Niilon tukijoukoissa, ihmisenä ihmisen rinnalla

Niiloon olen tutustunut ollessani hiippakuntamme hiippakuntavaltuustossa 2008-2011. Nuo tapaamiset olivat kokouksia, hallinnollisia työtapaamisia. Niilo rauhallisena, selkeästi perustelevana ja pohdiskelevana virkamiehenä - minä maallikkoluottamushenkilönä. Niilon kokemus ja tapa hoitaa hiippakunnan asioita silloin antaa hyvän lupauksen toimia mainiosti piispan roolissa myös nykyään. Piispa kun on vahvasti myös hallintoesimies mahdollistamassa ja tukemassa seurakunnan hengellistä ja hallinnollista toimintaa. 

Minulle piispa on edelleen ensisijassa hengellinen esipaimen, seurakuntansa kaitsija, jolla on laumassansa monenlaisia seurakuntalaisia. Osa seurakuntalaisista saa palkkansa kirkolta, osa maksaa sille veronsa, osa kulkee laitamilla ja jotkut aktiivisesti mukana – Niilolla on sana heille kaikille. 

Niin hengellinen kuin hallinnollinenkin johtaminen vaatii kykyä sovitteluun ja rakentavien kompromissien hakemiseen. Niilolla tuota kykyä on! 

Vuosien saatossa minulla on ollut ilo oppia tuntemaan Niiloa myös ihmisenä ihmisten joukossa. Ihan tavallisena tallaajana, osallistujana, osallistuvana ja penkissäistujanakin - ei aina järjestäjänä ja toimijana. Siinäkin roolissa Niilo huomioi lämmöllä läheisensä. 

Piispan on tunnettava seurakuntalaistensa arki. Niilo sen tuntee laajojen ammatillisten yhteyksiensä, harrastustensa sekä muiden verkostojen ja ystäviensäkin kautta. 

Seurakunnan luottamushenkilönä yhden äänen haltijana olen Niilon tukijoukossa - samoin ihan vain ihminen ihmisen rinnalla.

Mikko Jämsä

Ammatillinen erityisopettaja

Seurakuntatyön erityispalvelujen johtokunnan jäsen

Yhteisen kirkkovaltuuston varajäsen

 

(Kuva: Reijo Koirikivi, Studio PSV)

Olen saanut työskennellä noin 7 vuotta läheisessä työyhteydessä Niilon kanssa hänen toimiessaan hiippakuntamme dekaanina. Noina vuosina opin tuntemaan Niilon maltillisena ja asiallisena ihmisenä sekä syvällisenä teologina.

Niilon maltillisuus on antanut mahdollisuuden tarkastella asioita ja ilmiöitä kiihkottomasti ja ilman paineita harkitsemattomiin ratkaisuihin. Tätä pidän äärimmäisen tärkeänä nykyisessä nopeutta ja pikaisuutta korostavassa ajassamme. Niilon maltillisuus sisältää myös pitkäjänteisyyden ja luotettavuuden elementit. Niiden varassa on hyvä tehdä töitä yhdessä ja mennä eteenpäin yhdessä silloinkin, kun tietä ei näy pitkälle, vaan se on avautumassa vähitellen.

Niilon asiallisuus on läheistä sukua maltillisuudelle. Asiallisuus on toiselta nimeltään nöyryyttä eli suhteellisuudentajua. Niilon kohdalla siihen liittyy taito toimia rakenteissa ja niiden mukaisesti. Tuota taitoa Niilo on harjoittanut lukuisissa vaativissa virka- ja luottamustehtävissä. Hiippakuntamme on Niilolle alueellisesti tuttu, hän tuntee sen erityispiirteet sekä paljon seurakuntiemme työntekijöitä ja vastuunkantajia. Myös kokonaiskirkon taso on Niilolle tuttu.

Olen oppinut tuntemaan Niilon syvällisenä teologina ja vahvana sananjulistajana, jolla on taito sanoittaa kristillisen uskomme sisältöä ymmärrettävällä tavalla. Niilolla on erinomaiset vuorovaikutustaidot ja hän pystyy tuomaan evankeliumin vapauttavan sanoman selkeästi juuri elettävään hetkeen. Ekumeeninen näkökulma sekä yhteys lähetystyöhön antavat Niilolle valmiudet katsoa elämää myös omaa kirkkoamme ja sen historiaa laajemmin.

Uskon, että näillä ominaisuuksilla, kyvyillä ja taidoilla varustettuna Niilosta tulisi erinomainen piispa hiippakuntaamme.

 

 Marja Kopperoinen

Kappalainen

Kokkolan suomalainen seurakunta

 

 

 


Juha Kyllönen: Pastoraalinen näkökulma on Niilon vahvuus!

Kurssikaverina olen läheltä seurannut Niilon kasvua ja etenemistä kirkon eri virkoihin sekä lisääntyvään vastuun kantamiseen kirkon työssä. Arvostan Niilon tapaa hoitaa esimiehen tehtävää kirkkoherrana ja yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana. Kunnioitan sekä hänen nöyryyttään että jämäkkyyttään. Hän on sanojensa mittainen mies, syvällisesti teologiaa oivaltava ja sanansa taitavasti asettava paimen.

Niilo lähestyy asioita pastoraalisesta näkökulmasta esimiehenä. Hän kuuntelee, perehtyy hyvin asioihin ja pitää hyvää huolta alaisistaan. Niilo on erinomainen suunnannäyttäjä myös koko hiippakunnallemme, siksi valintani seuraavissa piispanvaaleissa on Niilo Pesonen.

 

Juha Kyllönen

Vs. johtava sairaalapastori, työnohjaaja

Oulun seurakuntayhtymä

Juha Hänninen: Niilon vuorovaikutustaidot tekivät vaikutuksen!

Olen ammattisotilas, tottunut käskemään ja toteuttamaan käskyt. Puolustusvoimien organisaatio on hierakinen organisaatio, jossa jokainen tietää oman tehtävänsä ja oman paikkansa.

 

Tämän päivä kirkossa ei tarvita enää kirkkoruhtinaita, joiden arvovalta perustuu virka-asemaan. Nyt tarvitaan vuorovaikutteista, ihmistä kuuntelevaa ja osallistavaa johtajaa.

Olen seurannut Niilo Pesosen työskentelyä kirkon hallinnossa, kirkkovaltuustossa ja yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana. Hänen tapansa hoitaa asioita ja johtaa, edustaa uutta aikaa. Niilon vaatimattomaan persoonaan yhdistyy asiantuntijajohtajauus hyvin luontevasti. Korkeasti koulutettuna teologina hän osaa sytyttää luottamushenkilöt ja kollegansa esittämää luovia ja uusia ratkaisuja.

 

Niilon on moderni, uuden ajan kirkonmies. Juuri sellainen kuin mitä tämä aika vaatii.

 

Juha Hänninen

 

teologian maisteria

kirkkoneuvoston jäsen,

 

kirkkovaltuutettu,

 

 Oulun kaupungin valtuuston puheenjohtaja

 

majuri res  

 


Niilo on piinkova pelimies!

Sählykentällä Niilon lempeän ulkokuoren alta paljastuu piinkova pelimies, joka vie tilanteet loppuun asti ja kannustaa myös pelitovereitaan yhä parempiin suorituksiin. Uskon näistä ominaisuuksista olevan hyötyä myös kirkollisen elämän haastavilla pelikentillä.

Olen oppinut tuntemaan Niilon avarakatseisena kansankirkon pappina ja avaran armon julistajana. Esimiehenä Niilo on helposti lähestyttävä, jämäkkä ja alaisiaan arvostava. Työhistoriansa kautta Niilo tuntee pohjoisen hiippakunnan seurakuntien todellisuuden, tuomiokapitulin toiminnan ja kokonaiskirkon kuviot. Tämä antaa erinomaiset eväät piispan vaativan tehtävän hoitamiseen. Arvostan suuresti Niilon perusteltuja teologisia kannanottoja, ekumeenista osaamista ja pyrkimystä kirkon yhteyden edistämiseen. Näillä perusteilla Niilo saa ääneni tulevassa piispan vaalissa.

 

Juha Tahkokorpi

kappalainen

Kiimingin seurakunta

 


Niilo seisoo sanojensa takana!

Sain kokea luottamusta, myötätunnon voimaa ja kuulluksi tulemisen iloa, johtamisen ja hallinnon taitoa sekä uuteen rohkaisemista työskennellessäni vuoden Oulun hiippakunnan kasvatuksen hiippakuntasihteerinä ja Niilon alaisena. Niilo ei tiukan paikan tullen epäröinyt. Hän seisoi sanojensa takana ja antoi tukensa työntekijöilleen.
Vuosien saatossa hän on entistä laajemmin oppinut tuntemaan oman hiippakuntamme monitahoista elämää. Vuosien saatossa ekumeenisia yhteyksiä on tullut lisää ja entiset yhteydet ovat vahvistuneet. Arjen työ pappina ja kirkkoherrana on avannut aivan uusia näköaloja ja vahvistanut uskon voiman merkityksen kaikessa elämässä.
Meidän kirkkomme ja meidän hiippakuntamme tarvitsee rohkeaa uskon voiman todistajaa. Meidän kirkkomme ja hiippakuntamme tarvitsee ihmistä, jonka työnäky on yhtä aikaa nöyrä mutta päättäväinen Kristuksen opetuslapsen työnäky; lähteä liikkeelle, palvella ja julistaa ja mennä sinne, missä apua tarvitaan.
Siksi minä annan tukeni Oulun hiippakunnan piispanvaalissa Niilo Pesoselle.
Kaija Tiirola
seurakuntapastori, työnohjaaja, hiippakuntavaltuutettu

Haapajärvi

(kuva: Marita Nissinen)

Sydämellinen kansankirkon mies!

Jouni-Ilmari Jomppanen: Helposti lähestyttävä, sydämellinen ja vastuuntuntoinen kansankirkon pappi

Olen oppinut tuntemaan Niilon toimiessani Saamelaiskäräjien edustajana kirkolliskokouksessa ja hiippakuntavaltuustossa. Toimiessani kirkon saamelaistyön neuvottelukunnan puheenjohtajana ja jäsenenä opin tuntemaan Niilon asioihin hyvin perehtyvänä kirkon työntekijänä. Hiippakuntadekaanina toimiessaan hän paneutui syvällisesti myös saamelaistyön haasteisiin ja mahdollisuuksiin kehittäen samalla saamelaistyötä kokonaiskirkon suuntaan. Niilo on osallistunut saamelaisten kirkkopäivien suunnitteluun ja toteutukseen. Barentsin kirkkojen neuvoston hallituksen puheenjohtajana Niilo on halunnut vahvistaa Venäjän saamelaisten osallistumista yhteisiin saamelaisiin kirkkopäiviin.

Arvostan Niilon motivaatiota kehittää kirkon toimintaa myös alkuperäiskansojen näkökulmasta käsin. Hiippakuntadekaanina ollessaan hän on tutustunut koko hiippakuntaan ja tuntee suurten kasvukeskusten ulkopuolelle jäävät kysymykset ja haasteet.

Olen vakuuttunut, että saisimme Niilo Pesosesta erinomaisen johtajan. Siksi olen päättänyt äänestää häntä seuraavaksi Oulun hiippakunnan piispaksi.

Jouni-Ilmari Jomppanen
Pohjois-Lapin seurakuntayhtymän seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja
Saamelaiskäräjien kirkolliskokousedustaja 2000-2012
(kuva: Matti Vuorma)


Raimo Aspfors: Pidän tärkeänä, että piispalla on tohtorin tutkinto!

Opin tuntemaan Niilon Oulun hiippakunnan tuomiokapitulissa vuosina 2005 – 2009, jolloin työskentelin pappisasessorina. Niilo oli vanhemman pappisasessorin ja sitten dekaanin tehtävissä tunnollinen, tarkka ja ahkera. Hänen papillinen kokemuksensa ja teologinen tietämyksensä olivat asioitten valmisteluissa ja päätöksentekovaiheissa erinomaisena apuna kollegiolle ja hiippakunnalle. Niilon rakentava ja ystävällinen työskentelytapa miellytti minua ja muita tuomiokapitulin kollegiossa työskennelleitä.

Pidän tärkeänä, että Oulun piispalla on tohtorin tasoinen tutkinto. Niilo on väitellyt teologian tohtoriksi vuonna 2004, joten hän asettuu opinnoissa hyväksi havaitulle ja koetellulle linjalle. Olen mielelläni puolesta puhumassa ja valitsemassa Niiloa piispaksi.

Raimo Aspfors, fil. tri, rovasti

 


Hanna Fähnrich:Niilossa on paljon tilaa toisille!

Ja sitten lyhyesti ja ytimekkäästi: Minusta Niilosta tulisi todella hyvä piispa, koska hän kulkee lähellä ihmistä.

Niilo osaa todella paljon, mutta hän on nöyrä. Hän ei pidä suurta ääntä itsestänsä. Hänessä on paljon tilaa toisille, hänessä on avaruutta.

Hän on sydämen viisas ihminen, jolla on hengellistä annettavaa toisille. Hänen saarnansa ovat teologisesti puhuttelevia. Niistä saa evästä viikon varrelle.


Viisas ja hyväsydäminen paimen!

Tutustuin Niilo Pesoseen hänen työskennellessään hiippakuntadekaanina. Kun aloitin tehtävän kollegion maallikkojäsenenä, hän ystävällisesti neuvoi eri asioissa, minullehan tuomiokapituli työskentely-ympäristönä oli uusi ja tuntematon. Sen jälkeen kun hän siirtyi Tuiran kirkkoherraksi, on yhteistyömme jatkunut hiippakunnan lähetys- ja kansainvälisen työn neuvottelukunnassa.

 

Pidän erittäin tärkeänä, että piispa tuntee oman hiippakuntansa jo aloittaessaan tehtävässä. Niilo Pesonen oli asessori ja dekaani monta vuotta, joten näiden tehtävien kautta hän oppi tuntemaan hiippakuntamme hyvin joka puolelta. Koen niin ikään tärkeäksi, että piispa tuntee muun ohessa myös perusseurakuntatyön. Tähänkin Niilo Pesosella on hyvät valmiudet, koska hän on toiminut sekä seurakuntapappina että suuren seurakunnan kirkkoherrana.

 

Uskon vahvasti, että Niilo Pesosesta hiippakuntamme saisi hyvän, viisaan ja yhteistyökykyisen piispan, jota kirkon luottamushenkilöt ja myös tavalliset seurakuntalaiset voisivat lähestyä. Monipuolisen kokemuksensa myötä hän kykenisi erinomaisesti luotsaamaan hiippakuntaamme ja sen seurakuntia eteenpäin tulevaisuuden vaativissa haasteissa.

 

Näistä syistä annan ääneni piispanvaalissa Niilo Pesoselle.

 

 Marja Kantola

 Hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja

 Kirkkovaltuuston puheenjohtaja, Haapajärvi

 


Niilo on pohjoisen puolesta puhuja!

Kuva: Yle.fi

Saadessani pappisvihkimyksen vuonna 2007 opin tuntemaan Niilon asiansaosaavana ja nuorta pappia ymmärtävänä dekaanina. Entisenä dekaanina Niilo tuntee kapitulin ja sen toiminnan.

Nykyisin Niilo on yhden Suomen suurimman seurakunnan kirkkoherrana saanut kokea suuren yksikön esimiehenä vastuun ja tuo vastuu on hyvä osoitus Niilon kyvystä suuren hiippakunnan piispaksi.

Niilon työ ja panostus ekumeenisiin kysymyksiin on ensiarvoisen tärkeää pohjoisen piispan roolissa. Niilo on ollut edistämässä Barentsin kirkkojen yhteistyötä ja hänellä on näkyä ja osaamista pohjoisen puolesta puhujana.

Omassa hiippakunnassa monipuolisen uran tehnyt kansankirkon pappi on oikea valinta uudeksi piispaksemme.

Siksi minä annan tukeni Oulun hiippakunnan piispanvaalissa Niilo Pesoselle.

 

Sanna Komulainen

Kirkkoherra

Keminmaan seurakunta


Markku Korpela: Niilo on kasvanut vaativaan tehtävään!

Anne- Milana Vuokilan maalaama muotokuva

 

Kirkkoherrana ja lääninrovastina olen oppinut tuntemaan Niilo Pesosen asessorina ja hiippakunnan dekaanina.

Työssään Niilo Pesonen on mielestäni osoittanut syvää teologista osaamista. Asessorin ja dekaanin tehtävissä hän on saavuttanut monien hiippakuntamme pappien ja luottamushenkilöiden luottamuksen. Piispantarkastuksissa hän on mielestäni edistänyt hyvää työyhteyttä seurakunnissa ja tukenut ja ohjannut lempeästi pappeja ja seurakuntalaisia.

Asessorina, dekaanina ja nyt suuren seurakunnan kirkkoherrana Niilo Pesonen on kasvanut hyvin piispan vaativaan tehtävään.

Oppineisuutensa, työkokemuksensa ja rauhallisen ja luottamusta herättävän luonteensa vuoksi pidän Niilo Pesosta parhaana ehdokkaana tulevaksi hiippakuntamme piispaksi.

Markku Korpela
Rovasti, Kemi-Tornion rovastikunnan lääninrovasti, emeritus

 


Paulus Pikkarainen: Helposti lähestyttävä ja sydämellinen kollega!

Kuva: Anna Usenius

 

Sählykentällä, kirkossa, mentorointitapaamisissa ja koulutuksissa. Kaikissa näissä eri yhteyksissä olen viimeisen noin seitsemän vuoden aikana tutustunut Niilo Pesoseen.

Olen oppinut tuntemaan Niilon helposti lähestyttävänä ja sydämellisenä kollegana. Erityisesti arvostan hänen motivaatiotaan kehittää kirkon työtä, ja rohkeutta etsiä uusia toimintatapoja. Kirkkoherrana hän tuntee seurakuntien arjen ja niiden historian. Hiippakuntadekaanius on tutustuttanut hänet tuomiokapitulin työhön.

Olen vakuuttunut, että Niilo Pesosesta pohjoisen seurakunnat saisivat erinomaisen johtajan. Siksi olen päättänyt äänestää häntä seuraavaksi Oulun hiippakunnan piispaksi.

Paulus Pikkarainen

Seurakuntapastori, Kempeleen seurakunta